Vihdoinkin! Melkein kokonaan kahteen kertaan neulottu Punavaarani (Greengable, Ravelry-linkki) on nyt valmis. Ensimmäinen versio oli aivan liian pitkä, tämä toinen on parempi. Tein alkuperäisellä ohjeella, jossa suurin koko oli L ja kun en ihan hoksaa itse muuttaa silmukkamääriä yms., niin tämä on nyt kokoa liian pieni versio. Mutta kun nuo etu- ja takapuolen rantapallot saan sulatettua pois, niin sitten taitaa takkikin istua kuin valettu ;)Takkimallin tein käytännön syistä, huomattavasti helpompi pukea. Vetoketju tosin on vasta harsittu, mietiskelen vielä uskaltaisinko ommella sen koneella kiinni vai pistelenkö perinteisesti käsin neulalla...inhottava viimeistelyvaihe, mutta tehtävähän sekin on.
Ekan version yläselän kavennus osui nappiin, tässä toisessa siinä on jotakin häikkää. En kuitenkaan alkanut taas purkamaan, sillä uskoakseni en kovin paljon käytä huppua, joten se peittää mukavasti tuon huonon kohdan.
Ihana neulemalli tosiaankin, nopea tehdä ja todella tarkka ohje!
Lisää kuvia Ravelryssa.
Jos seuraavaksi siirtyisin takaisin kirjoneulelapasiin, kiitos kovasti vinkeistä sille saralle!
5 kommenttia:
Kaunis vaara! Jo kuva kirjoneulelapasista aiheutti syyhyntää käsissä. Pakko päästä tekemään lapasia ja kirjoneuletta!
Aivan upea vaara, ja hienoa, että olet jaksanut vähäiset neulomisajat huomioon ottaen tehdä lähes tuplatyöt...UPEA TULOS!
Viereilevä tähti, Anne-Mari
Aivan upee =) Itellä just toi punanen Mambo oottaa punavaaraksi.Just tommosen aattelin itellekkin tehä,vetoketjul. Pitää saaha noi lahjajutskat ja muut työt ensin alta pois. Voi,hitsi et on upee,toivotaan et mullakin onnistuu =)
Onpas kyllä kivan näköinen neuletakki. Itselläkin on ollut villatakin ohje tässä hakusessa, langat olisi jo. Tuossahan voisi olla vaihtoehto :)
hieno vaara, mun on alussa ekaa hihaa vasta...
Lähetä kommentti