Nyt on ihan kummallinen olo, ei yhtään mummua olemassa.
Neulominen auttaa suruun tosi paljon, pitsihuivi edistyy ihan huomaamatta. Kai se vie ajatukset muualle.
Rauhallista pääsiäistä kaikille!
10.4.2009
Surua
Mummuni kuoli toissayönä yllättäen, vaari yritti aamulla herätellä kahville, mutta mummu ei enää noussut. Sydän oli vain pysähtynyt...
Nyt on ihan kummallinen olo, ei yhtään mummua olemassa.
Neulominen auttaa suruun tosi paljon, pitsihuivi edistyy ihan huomaamatta. Kai se vie ajatukset muualle.
Rauhallista pääsiäistä kaikille!
Nyt on ihan kummallinen olo, ei yhtään mummua olemassa.
Neulominen auttaa suruun tosi paljon, pitsihuivi edistyy ihan huomaamatta. Kai se vie ajatukset muualle.
Rauhallista pääsiäistä kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Osanottoni surussa!
Otan osaa!
Lämmin osanottoni !
Otan osaa suruunne.
Osanottoni suruunne.
Osanottoni! Oma isäni kuoli kuusi vuotta sitten pääsiäisenä ja aina pääsiäinen tuntuu yhtä rankalta.
Osanottoni. Voimia.
Osanottoni.
Voi, mä oon niin pahoillani. Paljon voimia ja lämpimiä ajatuksia. Neulominen on ihan parasta terapiaa, se antaa surra samalla mutta antaa kuitenkin muuta ajateltavaa. Silmukka silmukalta.
Osanottoni. Neulominen toimii varmasti, muistoja voi katsella samalla kuin kädet tekee jotain.
Lähetä kommentti